keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Puhdas luusto

Viikolopulla saimme olla mukana hyvässä Tellus- lähetyskonferenssissa Tikkurilassa. Keskitimme osallistumisemme Etelä-Korealaisen Sarah Leen rukouskouluosioon perjantaista lauantaihin.

Sarahin opetus oli erittäinkin käytännön läheistä. Hän ohjasi rukoukseen ajallisesti jopa enemmän kuin mitä käytti sanalliseen opettamiseen. Itse opetuksessa hän painotti muutamia keskeisiä ja ihan välttämättömiä perusasioita.
- Jeesuksen esimerkin mukaisesti jokaisen tulee hakeutua vuorelle ( ei suinkaan fyysisesti) yksinäisyyteen jossa voi keskustella Herransa kanssa ja oppia tuntemaan Hänen äänensä. Tuolloin lupaus saada kaikki mitä me anomme Herramme nimessä konkretisoituu kun tulemme tuntemaan Hänen tahtonsa.
- Ongelmana ei ole pimeys, eikä sen määrä. Vaan ongelman muodostavat välinpitämättömät ja nukkuvat kristityt. Vanhurskaus pelastaa maailman.
- Hengestä syntyneenä meidän taistelumme ja rukouksemme ovat hengessä tapahtuvia. Hengestä syntyneet kykenevät kommunnikoimaan keskenään. Jumalan ihmisinä meillä on yhteinen kieli Hänen kanssaan.
Henkilökohtaisesti nautin viimeisestä osiosta, jossa Lee opetti kielillärukoilemisen ja ylistämisen merkityksestä. Hän oli varannut paljon aikaa käytännön rukoilemiseen. Hetki oli siunaava.

Tapasin myös Sarah Leen henkilökohtaisesti ystäviemme kanssa, jotka olivat vienee vuosi sitten minun sairauteni hänen rukoustiiminsä tietoon Koreaan. Hän rukoili niin antaumuksella ja koko sydämisesti avustajineen nytkin puolestani, että se jo liikutti minua. Uskon, että Jumala todella käyttää ja kuulee hänen kaltaisiaan rukoilijoita.

Lauantai-iltana oli kyllä väsyneempi kuin aikoihin, kun rankka viikko pitkine reissuineen oli takana. Mutta kiitettäväsi virkistyin kunnon yöunien jälkeen.
Viime aikoina olenkin saanut nukkua melko vaivattomia ja kivuttomia öitä. Siitä nousee kiitos Jumalalle.

Eilen sainkin sitten lääkäriltä mieluisen puhelinsoiton, jossa hän ilmoitti, että viime viikolla otetut luustokuvat ovat täysin puhtaat. Eli syöpä ei ole edennyt lainkaan luustoon saakka. Se on suuri helpotus ja kiitosaihe kaiken keskellä.

Nyt olen lähdössä Sädesairaalaan annossuunnittelusimulointiin jossa määritellään lähinnä kaulan alueen kohonneiden imusolmukkeiden sädetystä. Varsinainen sädehoito alkaa parin viikon päästä.

Illalla onkin vuorossa sitten seurakunnassamme nuorten Tukikohta jumalanpalvelus. On innostavaa mennä puhumaan muutamalle sadalle nuorelle jotka täyttävät temppelin viikko viikon jälkeen. Harmittaa kun en ehtinyt ennen sairauslomaani tehdä yhteistyötä ollenkaan uuden nuorisopastorimme Jani-Matti Korpelan kanssa. Mutta tänään saamme kuitenkin yhdessä julistaa ja palvoa Herramme ja rohkaista nuorisojoukkoa.

torstai 22. maaliskuuta 2012

Lähetyskonferenssi

Pohjois-Karjalan matka meni oikeastaan odotettuakin paremmin. Pitkän ajomatkan vuoksi pelkäsin mitä oirehtiva jalkani reissusta tuumii. Mutta matkat menivät ihan vaivatta ja yötkin sain nukuttua tosi hyvin ilman lisälääkityksiä.

Kokous oli tosi mahtava. En tahdo enää löytää ilmaisuja kuinka tuntojani kuvaisi onnistuneiden tilaisuuksien jälkeen. Ihmsiä oli paikalla tosi hyvin. Vaikea väkimäärää arvioidan, mutta 200-300 väliin se johonkin asettunee. Seurakunta oli ilmoitellut tapahtumasta hyvin joka antaa heti sellaisen tekemisen tunnut. Mutta oleellisempaa oli toki se, että porukat olivat muistaneet iltaa rukouksin. Taasen oli niin kovin rohkaisevaa kun heti eteisaulassa ensimmäinen vastaantulija totesi, että muistan teitä joka päivä rukouksin.

Esirukouspalvelu kesti lähes tunnin verran. Ihmisillä on tosi, tosi paljon kärsimystä ja tuskaa. En muuta odota kuin, että saan nähdä ja kuulla kuinka Jumala vastaa konkreettisesti rukouksiimme.

Huomenna meidän olisi tarkoistus lähteä Vantaalla pidettävään vuosittaiseen Lähetyskonferenssiin. Tänä vuonna ohjelma rakentuu paljolti rukouksen ympärille. Etelä-Korealainen Sarah Lee, joka vetää maassaan valtaisan isoa rukousorganisaatiota tulee kouluttamaan ja haastamaan suomalaisia rukoukseen. On taatusti ajankohtainen tarve. On mielenkiintoista tavata Leetä. Juuri hänelle toimitettiin vajaa vuosi sitten myöskin esirukous minun puolestani. Tietääkseni he rukoilevat jatkuvasti terveyteni puolesta.

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Kipuja sekä tuloksia

Tiistaina voitti taasen Uusi elämä täällä kotiseurakunnassa, ei ihan ennätysyleisölle, mutta kiitettävästi oli ihmisiä paikalla. Ilo oli palvella niin julistuksessa kuin sitten rukouspalvelussa. Mieltä koskettaa kun ihan uusia ihmisiä uskaltautuu mukaan ja heitä tulee myöskin esirukouspalveluun etsimään apua. Rukoukseni vain sen kuin vahvistuu, Herra anna voimasi ilmentyä niin, että kenenkään ei tarvitseisi pettyä rukouksiimme.

Miten ollakaan, niin samanlainen käsittämätön jalkakipu alkoi vaivata taasen kuten edellisenkin kotoisan kokouksen jälkeen. Kipu alkoi tuntua puolen yön maissa ja se piti hereillä liki aamuun asti. Särkylääkkeitä jouduin ottamaan sen mitä ohjeet salli ja kyllä siinä tuli aamuyön tuntien aikana syötyä koko vuorokauden annos. Nyt en rynnännyt hakemaan piikkiä, mutta ihan yhtä tuskainen olo oli. Mikä pahinta, niin kipu jatkui koko seuraavan päivän. Mietin, lähdenkö Laukaan kokoukseen vai en? Soitin pastori Kovaselle ja pyysin rukousapua, mutta lupasin tulla.

Kipu ei vain hellittänyt ja niinpä illan kokous oli yksi elämäni tuskaisimpia. Saarnani pystyin pitämään kasassa, vaikka jalkaa riipoi niin, että en voinut paikallani pysyä. Välillä ehdin toki pohtia, että kokemushan tämänkin vain on. Olen tämän jälkeen taas yhtä kokemusta rikkaampi. Rukouspalvelusta jouduin sit pitämään osan aikaa taukoa, istuskelemaan ja lepuuttamaan jalkaani. Markku hoiteli paikallisten veljien kanssa rukoukset tottuneen vastuullisesti. Tuska alkoi hellittämään vasta eilen aamuna, mutta siihen saakka olin ihan lääkkeidän varassa.

Vähän mystinen on tämä vaiva joka on nyt pari kertaa toistunut. Käytyämme eilen lääkärillä, niin hän vakuutti, että otetut mangneettikuvat eivät näytä mitään poikkeavaa koko selän seudulla. Joten kaikki on sen suhteen ihan auki ja arvailujen varassa. Lääkäri päätteli, että joku laajentunut imusolmuke saattaisi painaa ajoittain hermoon ja se olisi kivun taustalla.

PSA oli kohonnut hieman, ollen nyt 23, mutta ei mitenkään hälyyttävästi. Munuais- ym. arvot ovat oikeastaan ihan ihanteelliset olosuhteisiin nähden. Kiitollisella mielin eilen tulimme lääkärin tapaamisesta. Aiemmin suunniteltu uusi hormonihoito varmistuu huhtikuun aikana. Nyt on tarkoitus käydä sädettämään kaulalla, keuhkojen takana ja vatsanseudulla laajentuneita imusolmukkeita, jotta ne hieman rauhoittuisivat ja niiden laajentuminen pysähtyisi. Sadetysaika selviää myöhemmin, mutta se on sitten parin viikon päivittäin prosessi.

Maanataina on vielä edessä luustokuvaus ja sen jälkeen onkin tarkoitus startata heti kohti Pohjois-Karjalaa. Tiistaina odottaa Joensuun seurakunnsaas Uusi elämä voittaa tilaisuus. Olen odottanut tuota tilaisuutta jostain syystä suurella mielenkiinnolla ja siksi olen jo viikkoja rukoillut sen puolesta, joten nyt koko karjala liikkeelle!

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Ultrassa ei uutta

Tänään kävin aamulla taas lääkärinvastaaottoa varten keuhkokuvassa ja vatsanseudunultratutkimuksissa. Lausunnot keuhkokuvista kuulen vasta torstain lääkärinvastaanotolla, mutta ultraavilla lääkäreillä on ollut tapana aina jutustella tutkimusten yhteydessä ja ei sielä mitään uutta ollut tänäänkään nähtävissä. Sinällään aina helpottavaa tietoa, vaikka toki vatsanseudun lisääntyneet kivut kaipaavat edelleen selitystä.

Viikoloppu meni hienosti Vetelissä Tikkakosken ja Arin ja Saaran hoidossa. Saimme heidän, sekä Tossavaisen Markun ja Anna-Liisan kanssa yhdessä rukoilla, syödä, saunoa ja lenkkeillä. Tikkakosket ovat niitä ihmisiä, monien muiden ohella, jotka ovat kulkeneet rinnallamme viimeisten vuosien ajan. Saimme jälleen kokea suurenmoista rohkaisua ja vain aavistella sitä, mikä voima onkaan yhteisellä rukouksella.

Eilen pidimme sitten tilaisuuden myöskin Vetelin seurakunnassa ja olihan sielä taas hirsikirkko kutakuinkin täysi ja Pyhän Hengen läsnäolo todellinen. Uskon, että Jumala sai hoitaa taas monia ihmisiä. Siihen saa lukea itsensä myös mukaan.

Huomenna onkin sitten taasen vuorossa tämä kotoinen tapahtuma täällä omassa seurakunnassa. Hyvin, hyvin odottavalla mielellä olen saanut taas valmistautua ja pieni odotuksen "kutina" on jälleen olemmassa. Olen rukoillut, että temppeli täyttyisi taasen uskonhenkisistä ja odottavista kuulijoista. Paljon enemmän Jumalalla on meille antaa mitä olemme tähän mennessä saaneet kokea.

Keskiviikkona seuraakin sitten heti perään uusinta Laukaan seurakunnassa. Sinne menen siinä mielessä uteliaana kun edellisestä tilaisuudesta on vain kuukausi aikaan ja sielä syntyi silloin tosi hieno rukoushetki kokouksen lopussa. Uskon, että sisäinen jano ja odotus on vain kasvanut kuukauden aikana.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Sateet lähetä uusintana!

Radio Dei lähettää viime syksyisen Sateet lähetä tilaisuuden Seinäjoelta uusintana huomenna to. klo.19.15. Olimme Seppo Jokisen kanssa äänessä ko. tilaisuudessa. Kannattaa kuunnella.

Sunnuntainen Äänekosken vierailu meni hyvin. Väki eli oikeastaan poikkeuksellisen hyvin puheessa mukana. Ihan jäi hyvä tuntuma. Olikin vierähtänyt muutama kymmenen vuotta kun olen viimeksi vieraillut kyseisessä seurakunnassa. Kummasti oli vastuunkantajatkin ehtineet vaihtua tuona aikana.

Vatsanseudun kivut ovat valitettavasti vain käyneet lisääntymään. Joudun turvautumaan lisäkipulääkkeisiin liki päivittäin. Mutta melko pitkällehän minä olen päässytkin aikalailla kivuttomasti. Yöunet vain tahtoo vähän kärsiä kun kipu vaivaa useimmiten juuri öiseen aikaan. Ensi viikolla minulla onkin lääkäritapaaminen, jossa arvioimme uuden hormoonilääkityksen mahdollista aloittamista. Kyseisellä lääkkeellä on saavutettu ilmeisesti tosi hyviä tuloksia.

Kävin tänään aamulla mangneettitutkimuksessa selkäni osalta kun lääkäri arvioi sen taannoisen jalkasäryn johtuvan mahdollisesti selän ongelmista. Perjantaina on sitten vuorossa taas labrakäynti ja ensi ma keuhkokuvat ja vatsanseudun ultratutkimukset. Niinpä kokeet ovatkin taasen otettu torstaista lääkärintapaamista varten.

Viikolopuksi menemme toistamiseen Veteliin Tikkakosken Saaran ja Arin vieraaksi. Kokoonnumme heidän johdollaan rukoilemaan pienellä ryhmällä. Odotamme tapaamista. Viime kesältä jäi todella niin vakuuttavat muistot. Viikonloppu antoi silloin todella paljon ja ratkaisevia eväitä omaan rukouselämään joka on säilynyt aina tänne asti. Sunnuntaina olen mukana vielä heidän seurakunnassaan Uusi elämä voittaa tilaisuudessa. Uskon, että tuosta tulee taas suurenmoinen Jumalan ilmestymisen hetki.